Tässä blogissa tulen lähinnä pohtimaan meidän arkea, eli minun ja Hamin ja Freyjan. Eli ruudun takana on minä ja yksi ja puoli häntää
Hami (kokonainen häntä) on 5-vuotias cavalieri uros, pidemmältä nimeltään Tibelier Hamilton. Hami ei asu luonani koko aikaa, ja varsinkin näin kesällä, hän asustelee vanhempieni luona Vaasassa. Hamin on tarkoitus ilahduttaa meitä seuraavan kerran vierailulla kesäkuun lopussa ja tarkoituksena on hieman pidempi Oulussa oleskelu jakso. Hamin arkea varjostaa kuitenkin sydämen sivuääni, joka on huomioitava tarkasti, jotta rasitusta ei tule liikaa. Hamin kanssa touhataan ihan tavallista koiranelämää eli lenkkeilyä, leikkejä, temppuja ja silloin tällöin myös itse opeteltuna tokoa. Hami on koira, jolta olen oppinut paljon koiran elämästä ja käyttäytymisestä.
Freyja (se puolikas häntä) puolestaan on reilu viikon päästä vuoden täyttävä kissa neiti, hän tuli minulle joulukuun alussa kodinvaihtajana ja neiti nauttii ainoana kissana olemisesta, onhan hänellä kaksi palvelijaa taloudessa. Freyjan paras kaveri on Hami ja Hamia pitää vahtia yleensä ahkerasti kun se tuppaa aina joutumaan lenkille ilmasta riippuen. Freyja on vielä hyvin vilkas ja joskus meillä valvotaan keskellä yötä kun hän päättää pistää rallikisan pystyyn. Freyja on myös mun ensimmäinen kissa, vaikka kissat eivät mulle vieraita olekaan kun siskolla on niitä ollut. Ensimmäinen puoli vuotta on ollut opettelua myös mulle siihen, mitä kissan omistaminen on.
Ja minä, Elise, 24-vuotias kulttuuriantropologian opiskelija. Alunperin Vaasasta kotoisin ja Ouluun muutin Jenkkien, Tampereen, Lontoon ja uudelleen Tampereen kautta. Monen monta välivuotta opetti ja nyt tuntuu hyvältä opiskella. Kun olin vauva meillä oli koira ja kissa, mutta minun allergioiden takia niistä jouduttiin luopumaan. Täysin ilman eläimiä ei ole kuitenkaan tarvinnut elää, sillä 11 vuotta vanhempi siskoni on omistanut välissä kissoja ja koiran ja kasan pieneläimiä. Minä olin yleensä vapaaehtoinen hoitaja, sain touhuta eläinten kanssa vaikka omaa en voinut saada. Kunnes... allergiatestit lopulta näyttivät tyhjää ja meille tuli mun ensimmäinen lemmikki, Elli the Hamsteri. Ellin jälkeen tuli Rontti ja kohta puolin myös vanhemmat vihdoin taipuivat koiraan ja meille muutti vuoden ikäinen cavalieri Kasper. Kasper kuitenkin kuoli vähän alle kuusi vuotiaana sydänvikaan ja meidän yhteinen aika jäi aivan liian vähäiseksi. Alle vuosi Kasperin kuolemasta meille haettiin kotiin otus nimeltä Hamilton. Rontistakin jäätti aika kun se sairastui ja mukaan menoon tulivat marsut Fili ja Winston, joista elämän tilanteen takia jouduin kuitenkin luopumaan. Mutta nyt sitten ihmetellään maailmaa Hamin ja Freyjan kanssa, ja toivottavasti tulevaisuudessa myös unelmien harrastuskoiran kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti