sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Häntää heiluttaen pentuagilitya ja kuulumisia

Meillä alkoi parisen viikkoa sitten pentuagi -kurssi KAS:lla. Saatiin paikka kun kurssi ei tullut täyteen, iän puolesta Unelma on siis liian nuori kun ikäraja olis ollu 6kk.

Ohjaaja on todella mukava ja pätevän oloinen, puuttuu heti kun tekee väärin, tällaisesta ohjauksesta mä tykkään itse. Oppii nopeasti pois vääristä asioista, mulla varsinkin on tullut näiden kahden kerran aikana ilmi se, että oma kroppa saattaa sojottaa minne sattuu ja sit itse sen takia sekoilen ja sitten koira on sekaisin. Unelma kun hoksaa parista toistosta mitä pitää tehdä ja sitten on meikä, joka vielä yrittää sisäistää kaikkea.

Viimeksi päästiin tekemään jo kahdesta putkesta ja aidoista (rimat alhaalla tietty) tehtyä radan tapaista. Meillä meni vähän plörinäksi kun Unelma rupesi olemaan väsynyt ja meikä ei osannut ohjata yhtään, meen jotenkin tosi lähelle esteitä ja kroppa on sit väärään suuntaan ja Unelma on ihan et häh mitä sä haluut. Saatiin loppuun kuitenkin ihan ok pieni pätkä niin voitiin lopettaa positiivisesti. Onneksi tuolla ollaan oppimassa ja ainakin meillä on hurjan hauskaa kummallakin!

Yksi päivä uskaltauduttiin myös jäälle kävelemään ja koirat tykkäsivät kun saivat jousta vapaina ja Unelma varisinkin tykkää peuhata lumessa todella kovaa. Ollaan tietty treenailtu kotona, välillä ihan vain jotain temppuja ja pieniä juttuja. Ollaan myös taas Unelman kanssa tehty lääkäriä tutuksi, käytin tyypin perjantaina lääkärillä kun se oksensi ja maha oli ollut löysällä, se myös puristeli korviaan koko alkuviikon. Ei sieltä onneksi mitään löytynyt, virusta epäili ja ollaankin nyt sitten huomenna pois pentukurssilta ettei vahingossakaan tartuteta kavereita. Treenaillaan siis kotona.

Hyvää alkavaa viikkoa!





tiistai 21. helmikuuta 2017

Häntää heiluttaen hammasta kiristää

Tiiättekö sen tunteen kun kaikki menee pyllylle ja hermot on kireellä?
Meidän aamu alkoi hyvin, sitten päästiin puoleen väliin lenkkiä ja tuntui, että koirat unohti kaiken minkä ne on koskaan osannut. Vedettiin hihnassa kun ei jaksanut keskittyä, ei kuunneltu mitään ja odottaminenkin oli eteen päin liikkumista, yritettiin mennä vieraiden ihmisten luokse ja ei kuljettu reunassa vaan haahuiltiin edes takasin. HUOH! Kirosin tällöin jo aika raskaasti.

Sitten päästään melkein kotiin ja koko pakka romahtaa kasaan, ensin Unelma lähtee kun syötävä kädestä toisten koirien luokse. Ei se onneksi lähelle menee, mutta ei se takaisinkaan tule. Sitten Hami, joka on vapaana (ollut pitkään nyt hyvä toisten koirien kanssa ja on jättänyt ne huomiotta), päättää että hänkin lähtee kattomaan mitä Unelma tekee ja vähän tuhisemaan toisten suuntaan. Siinä kohtaan kun oon saanut kiroten ja manaten koirat remmeineen käteen ja katseita ohikulkijalta (toinen koiranomistaja oli onneks meidän naapuri, eli tuttuja koiria) tajuan, että Hami on jättänyt hanskan jonnekin kun se oli sillä suussa. No eikun kiroten sitä etsimään jostain kuusen alta. Koirat sai kyllä sellaista palautetta ja taisin luvata tehdä niistä hanskat ja kaikkea muuta siltä väliltä. Että ärsyttää. Mutta kyllä muo jo nyt vähän naurattaa noi toilailut kun niiden ilmeet oli  vähän sellaiset et ei me millään pahalla. Jos vaikka päivälenkki sujuis sillee, et näytettäis joltain muulta kun aasilaumalta.



tiistai 14. helmikuuta 2017

Häntää heiluttaen pentukurssilla vol.2

Eilen meillä olikin pentukurssin toinen kerta, kun viime viikolla oli peruttu kun ohjaaja oli kipeänä. Aloitettiin ihan kontaktilla istualteen ja liikkeessä, Unelma osaa hienosti kun se istuu tai kävelee mun sivulla, mutta jos itse peruutan niin se ei aina ole paras mahdollinen. Tätä siis lisää kotitreeniin.

Sitten tehtiin maahan menoa seisomisesta, Unelma osaa tämän namin avulla ja siitä huomasi harjoituksen päätteeksi, että tiesi mitä hain ja tarjosi sitä myöhemmin samalla tavalla ihan itse. Itse kun aina muistaisin laittaa ne namit toiseen käteen, ettei Unelma jää liikaa niihin kiinni kuten sillä on tapana jos itse mokailen niiden kanssa. Unelma nimittäin helposti ponkasee istumaan maasta ilman lupaa jos namit lähtee liian kauas, tätä ollaan treenattu kotonakin. Hami tekee tätä kanssa välillä ja varsinkin jos nuo treenaa yhdessä niin ne on kun kaksi pupua ennen kun malttavat olla paikoillaan maassa.


Sitten seuruuta, Unelmahan osaa todella hyvin ja tätä se osaa tarjota treeneissä itsekin. Saatiin näyttää koko ryhmälle ja oon kyllä ylpeä tuosta pienestä koiruudesta. Ennen pissa ja juoma taukoa otettiin myös alustapalkkausta, tämä oli Unelmalle siinä mielessä tuttua, että silloin omatoimi treeneissä palkattiin putken jälkeen tällä menetelmällä. Muut taisi tehdä just jotain istu palkka juttua, mutta itse sitten sovelsin sitä hieman vaikeammaksi ja joutui toinen odottamaan hieman kauempana, menemään maahan ja sitten vasta palkalle. Tää vaatii treeniä, tuo maahan meno on jotenki vaikee, kyllä se sinne menee mut se on ku tervassa kulkisi välillä. Treeniä siis vain.

Tauko ja sillä välin ohjaaja laittoi putken, Unelma kävi sitä itse nuuskimassa ja katseli sinne päin ja tuli mun luokse vähän kuin sanoakseen, että äiti hei,  eikö jo voitaisi tehdä tuota, olisi hurjanhauskaa. Tauon jälkeen jatkettiin alustapalkkausta ja jokainen pääsi vuorollaan putkelle. Istutin Unelman putken toiselle puolelle ja vein palkan ja kutsuin, hienosti tyyppi tuli sieltä läpi ja meni vielä toiseenkin suuntaan ihan onnellisena. Sitten kokeiltiin myös ohjaajan neuvosta niin, että Unelma jäi odottamaan, vein palkan ja tulin takaisin ja lähetin Unelman putkesta. Ja sinnehän se sujahti innoissaan, hullunhauska siis tuo putki! Sitten vielä jonkin aikaa alustapalkkausta ja treenit oli siinä. Jäi tosi mahtava fiilis! Unelman keskittyminen herpaantui hiljalleen lopussa, mutta arvelin että sillä on kakkahätä ja tortuthan se väänsikin pian hallilta lähdön jälkeen.

Saatiin tänään tietää, että päästään pentuagility kurssille, vaikka ollaan 2kk liian nuoria tai siis Unelma on. Se alkaa huomenna, jee!

Hyvää ystävänpäivää kaikille <3



perjantai 10. helmikuuta 2017

Häntää heiluttaen kuulumisia

Jos hieman kuulumisia ja mitä kaikkea ollaan puuhailtu tässä. Aika menee niin nopeasti kun on paljon tekemistä, että en ole paljoa ehtinyt blogia miettimään tällä viikolla. 

Viime viikon lauantaina käytiin penturyhmällä treenaamassa, Sanni (Unleman kasvattaja) tuli opastamaan muo agility esteissä ja niinpä Unelma pääsi tutustumaan -toivottavasti- tulevaan harrastukseensa. Nopeasti tuo pentu hoksais mistä oli kysymys ja varsinkin putkesta innostui todella kovaa. Keinun pamaus hieman jännitti ja sitä nyt treenataan varmasti seuraavalla kerralla, että tottuu siihen. Lisäksi tehtiin myös hieman toko juttuja ja on se vaan hienoa kun 4kk ikäinen vauva keskittyy pelkästään muhun ja kaikki muu jää oikeastaan huomiotta. Illalla meille tuli myös Touko (cottoni) yökylään ja koirat olivat ihan innoissaan, ollaan koirapuistoiltu yhdessä ja tykkävät toisistaan kovasti. Sunnuntaina kun Touko oli lähtenyt, niin kävin koirien kanssa Nallikarilla kävelemässä kun oli kiva sää ja ihana vapaapäivä!




Maanantaina meidän pentukurssi oli peruttu ja käytiin itse sitten yliopiston parkkipaikalla treenaamassa illalla kun autot oli siitä melkein kokonaan lähteneet. Otettiin uutena tolpan kiertäminen, tätä ryhdytään tekemään muillakin esineillä kuten tuolilla ja leluilla. Teki todella hienoa seuruuta ja otettiin parit käännökset siihen, siinä kohtaa hieman levisi, mutta tajusi nopeasti jutun juonen. Odottamista treenattiin myös, se sujuu pikkuhiljaa paremmin. Lopuksi tein siihen parkkiksen reunalle vielä nakeilla "jäljen" ja toinen sai nuuskutella ne siitä lumesta suuhunsa. Oli mukava treeni!

Sitten ollaankin vietetty laiskaa elämää pari päivää, itsellä kiire koulun kanssa ja ulkona tais olla aika kylmä, Hami ei viihdy ulkona yli -15 asteen pakkasilla kun se jäätyy, niin lenkitkin oli varsin pieniä. Toisaalta koen, että koiran pitää oppia olemaan myös tylsinä päivinä ja hyvin on Unelma kyllä pärjännytkin. 




Torstaina lähdettiin kuitenkin uimaan Unelman siskojen kanssa. Kerta oli meille kummallekin ensimmäinen, joten oltiin otettu uittaja. Oli kyllä hyvä, koska ei Unski varmaan olisi altaaseen ilman opasta mennyt. Hieman kiireellä se ui, mutta ui kuitenkin :D Jos siitä ei olisi pidetty kiinni, niin olis varmaan tullut yli laidan mun luokse, pelkäs että mamma lähtee pois ja hän jää jännittävään altaaseen vieraan ihmisen kanssa. Oli myös kiva nähdä sisaruksia, jotka olivat hyvin saman kokoisia kuin Unelma, Milalla oli pidempi karva kun Unnilla ja Valpurilla, mutta muuten olivat aika samaa muottia. Unelma ja Valpuri nyt vaihteeksi ärisivät hieman toisilleen, ne tekee sen aina kun näkevät, mutta pystyvät kyllä leikkimään ihan nätistikin. Oli muuten väsynyt pentu loppuillan!

Tänään olen itse ollut yliopistolla melkein koko päivän, lukuunottamatta kun kävin lounalla kotona ja ulkoilutin koirat ennen kuin lähdin tenttiin. Nyt illalla hieman naksuteltiin ja pian lähdetään vielä ilta lenkille. Katotaan mitä keksitään ja ehditään viikonloppuna tekemään :)

Hyvää viikonloppua kaikille!













perjantai 3. helmikuuta 2017

Häntää heiluttaen alotettiin pentukurssi

Meidän harrastusura on nyt virallisesti aloitettu kun maanantaina käytiin ensimmäisen kerran pentukurssilla. Itse jännitin kovaa, että saa nähdä mitä Unelma sanoo kun tullaan uuteen paikkaan ja siellä on kasa toisia koiria. Odotin sellaista "pakko päästä tutustumaan kaikkiin nyt tässä ja heti". Kuinka väärässä olinkaan. Unelma oli niin hienosti jo pihassa eikä oikeastaan välittänyt muista laisinkaan kun odoteltiin että päästään sisälle. Se tarjosi itse sivua ja seuruuta kun siinä oltiin odottamassa, mahti pentu!




Sisällä oli sitten mielenkiintoista, mutta ei liiaksi ja heti kun tehtiin niin silmät mussa kiinni ja hienosti teki. Maahan menossa se on ruvennut huijaamaan eikä mene kokonaan alas asti, tässä pitää olla nyt tarkkana ettei opi tähän, vaan tehdään loppuun saakka. Uutena asiana tuli liikkeen jälkeinen vapautus "vapaa" ja sitä ollaan tehty nyt myös kotona, tuolla on välillä nimittäin se, että hän on itse ryhtynyt määrittämään koska liike loppuu ja sitä mä en halua. Tehtiin myös kontakti harjoituksia ja sivua. Oli tosi kivat treenit ja vaikka aikalailla tuttuja juttuja, niin ympäristö oli uusi ja jostain se pitää aloittaa, uuttakin opittiin.

Oon todella tyytyväinen Unelman tekemiseen ja koen, että tästä on hyvä vain jatkaa eteenpäin. Kivaa!





Patchcoat-leiri 2018

Viime viikon torstaina käväisin töissä tekemässä muutaman tunnin ja sitten kaupan kautta hakemaan koirat kotoa ja huristeltiin Villa Taivaa...