sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Ihana keskikesä

Meitä ei haittaa, vaikka vähän sataisi ja ei olisi niin lämmintä. Meillä oli hurjan mukavaa, kun mun kaksi kaveria tulivat Vaasasta moikkaamaan meitä koko viikonlopuksi. Saapuivat torstaina illasta ja koirat olivat erittäin onnellisia, kun autosta nousi tuttuja ihmisiä, ilo oli taattu.

Perjantaina pyörittiin Kiteellä, käytiin kummassakin museossa ja ajeltiin autolla, koirat tykkäs. Aamusta käytiin myös lenkillä Hutsilla ja koirista oli selvästi hurjan mukavaa kun J ja P olivat matkassa. Käytiin myös Kiteen eläinpuistossa, joka oli ihan mukava kokemus, en itse noista eläinpuistoista niin välitä, mutta oli ihan luonnon läheinen puisto ja eläimet näyttivät voivan hyvin. Aamun pilvisyyden jälkeen aurinkokin näyttäytyi puistossa ollessa. Illalla sitten tehtiin hyvää ruokaa ja katsottiin elokuva.



Lauantaina lähdetiin aamusta Kolille. Ne maisemat on kyllä aivan mahtavat! Niistä lumoutuu ihan täysin. Sain koirista muutaman ihan okei kuvankin, eivät olisi halunneet istua paikoillaan laisinkaan, kun oli niin paljon ihmisiä ja olivat muutenkin niin innoissaan uudesta paikasta. Tavattiin myös kaksi aussie pentua, toinen oli Patchcoatin pentueesta, pitää kattoo ettei olisi Unelmalle sukua, kun Unelman äitihän on Patchcoat kasvatti. Unelma ensin mursis pennulle, olisko ollut epävarmuuttaan että, mikä toi on kun se ei ole nähnyt ikinä noin pientä pentua. Kyllä se sitten siitä, kun käveltiin samaa matkaa Ukko-Kolilta alas, niin Unelma tajusi, että ei hitsi, se on aussie kans ja sit oli riemu irti. Hieman sytytti puupilla hitaasti. Hienosti Unelma osasi leikkiä niin pienen kanssa ja varoi hirmuisen hyvin vauvaa. Aivan ihana pikkuinen oli! Nähtiin myös Wirneen pentu hieman myöhemmin metsässä, muo vaan vähän  nauratti ku pentu tarjosi hienosti kontaktia ja Unelma 8.5kk veti rallia, pitäisi ehkä ruveta tekeen lisää kontaktiharjoituksia tuon kanssa, kyllähän se osaa, mutta teini-ikä on tehnyt siitä ihan hirveen. Ihana oli nähdä muita aussie ihmisiä ja jutella, sitä asiaa kun tuntuu aina olevan.
Kolille haluan kyllä ehdottomasti uudelleen ja hieman pidemmäksi aikaa, nyt tuli nähtyä vain ne perus jutut, mutta olisi vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa. Hieman pidempi vaellus olisi kiva, vaikka tuolla pitääkin sitten pohtia se, että miten saa vettä, kun tottunut että lapissa voi vaan juoda suoraan purosta. Mutta katsotaan. Yksi asia kuitenkin vahvistui tuolla, haluan Unelmalle vaellukselle ehdottomasti flexin, vaikka se on iso ja painava, niin se on helpompaa kun se rullaantuu itsestään ja Unelma saa liikkua hieman vapaammin. Toki otan remmin myös mukaan, mutta itse kävelemiseen, se flexi on varmasti paras meidän porukalla.

Nyt sitten J ja P lähtivät kotimatkalle ja me nautitaan rauhallisesta ja sateisesta sunnuntaista ja on aika pohtia ensi viikkoa. Toivottavasti kaikilla oli yhtä ihana juhannus!





maanantai 12. kesäkuuta 2017

Nautitaan kesästä!

Täällä me ollaan otsikon mukaisesti nautittu kesästä, pitkistä lenkeistä sekä uimisesta. Unelma on oppinut uimaan todella hienosti ja rohkeutta on tullut lisää eli hakee keppiä jo hieman kauempaa. Hami keskittyy edelleen kivien etsimiseen matalikossa, vaikka välillä on kiva pulahtaa kepin perässä kunnollakin uimaan.

Hami on päässyt elämässään ekaa kertaa tosiaan aksaamaan ja pikku mies on todella ollut innoissaan. Vaikka vaan pari kertaa ollaan käyty, niin ihan uskomattoman nopeasti se huomasi mitä hain. Itse huomaan, että ollaan tehty paljon Hamin kanssa ja osataan lukea toisiamme hyvin, yhteistyö pikku jätkän kanssa sujuu hyvin. Hami on myös tokoillut jonkin verran ja ollaan keskitytty seuraamisen parantamiseen, kun se on hieman taas levinnyt käsiin, muuten lähinnä hömppäilyä.

Unelman kanssa ollaan keskitytty aksassa siihen, että opittaisi paremmin lukemaan toisiamme ja oon yrittänyt keskittyä pitämään oman kroppani oikeassa suunnassa, koska se on se mitä Unelma lukee. Omasta mielestä ollaan parannettu ihan hyvin ja Unelma irtoaa jo hieman kauemmaksi ja kuuntelee käskyjä. Eteen menemistä pitää harjoitella, ettei se jää kattomaan taakseen. Oon nyt jättänyt sen takia palkkaa viimeisen esteen taakse ja se on selkeästi tepsinyt. Radalla keskittyy tekemään eikä vahtaa koska lelu lentää. Syksyllä on pakko päästä kyllä ohjattuun treeniin, muuten ei kyllä mun taidoilla päästä hirveästi eteen päin. Ihanaa on kuitenkin ollut treenailla, kun koira selkeästi nauttii ja hinkua tekemiseen on.
Ollaan myös tehty tokoa ja Unelma on hienosti sisäistänyt liikkeestä maahan menon. Se yllätti mut täysin kuinka nopeasti oppi tuon liikkeen. Kaukanahan se on täydellisestä, mutta perusajatus on siellä ja se tietää mitä pitää tehdä. Pitäisi joku päivä varmaan kuvata kun tehdään niin näkisi itse myös miltä se oikeasti näyttää.

Pitäisi kameraakin kuljettaa mukana, katsotaan jos tällä viikolla saisi aikaiseksi napsia kuvia, riippuu ihan noista ilmoista ja kuinka kiire töissä on.

Henkilön Häntää Heiluttaen (@hantaaheiluttaen) jakama julkaisu




Henkilön Häntää Heiluttaen (@hantaaheiluttaen) jakama julkaisu

Patchcoat-leiri 2018

Viime viikon torstaina käväisin töissä tekemässä muutaman tunnin ja sitten kaupan kautta hakemaan koirat kotoa ja huristeltiin Villa Taivaa...