Häntää heiluttaen opetellaan käskyjä

Unelma on ollut nyt kotona yhden kokonaisen viikonlopun, hiljalleen meidän lauma rupeaa hioutumaan yhteen ja eläimet tottuvat toisiinsa. Saadaan kiinni rutiineista ja pentuarki helpottaa, ainakin toivottavasti. Vaikka väsyttää niin oon nauttinut kyllä jokaisesta hetkestä Unelman kanssa.

Hän on niin aktiivinen, mutta kiltti ja nöyrä vauva.

"Ei" rupeaa käskynä hahmottumaan pienen pennun päässä ja uskoo ainakin melkein helposti kun jonkun asian tekeminen kielletään.

"Tänne" on tällä hetkellä Unelman vahvin käsky ja pentele juoksee luokse häntä heiluen, meidän laumasta hän onkin sitten ainut jos ollaan ulkona. Ei vaan, hyvin se Hamikin pärjää jos vaan laittaa korvat päähän, spanieli kun on niin hajut välillä kiinnostaa kaikkea muuta enemmän.

"Istu ja maahan" on nekin hiljalleen iskostumassa päähän, maahan menossa pitää vielä opastaa hitusen, mutta istua osaa jos häiriötä ei ole liiaksi. Eli kumpaakin vain vahvistetaan niin hyvä tulee.

"Odottaa" on työn alla, hirveän kauaksi en vielä pääse, mutta askel askeleelta tästä tulee varmasti oikein hyvä.

Ollaan käyty nyt Unelman kanssa myös bussi ajelulla ja hän oli sitä mieltä että kiva nukkua sylissä. Ei siis sen kummempaa. Ideaparkissa käynti hieman jännitti, mutta sieltäkin sai hyviä herkkuja ja paljon rapsutuksia että jännittäminenkin pian unohtui. Väsy oli kova ja nukahti bussi odotellessa fleecen sisään ja nukkui aina kotiin saakka. Ensimmäiset vieraat kävivät myös äsken meillä ja Unelma oli oikein innoissaan saamastaan huomiosta, kunnes väsy tuli ja nyt otus nukkuu omassa häkissään tyytyväisenä. Hami nukkuu mun jaloissa ja Freyja istuu raapimapuussaan mun vieressä ja pesee itseään, onnellisuus on taattu <3

Häntää heiluttaen Unelmasta tuli totta

Eilen illalla Unelma sitten saapui kotiin, hän on ollut hyvin reipas pieni pentu. Yö meni hyvin, osasi herättää mut, kun halusi pissalle ja kakalle ja näin olleen yöllä ei yhtään pissaa tullut sisälle. Itseä kyllä väsyttää, ei saanut nukutuksi kunnolla kun piti vain kattella pentua ja sen tuhinaa häkissään.

Olen niin tyytyväinen tuohon pentuun, todella reipas ja rohkea. Ne kehitti jo Freyjan kanssa oman leikin ja jakoivat heti sulassa sovussa Unelma häkin. Freyja se osaa aina yllättää, tosin Freyjasta näkee, että hän ei ole vielä päättänyt onko Unski koira, kissa vai jokin muu. Hassu kissa!

Hami on vähän sitä mieltä, että Unelma saa liikaa huomiota ja on ihmeissään tilanteesta. Hami on aina ollut ainut koira, joten en ole yllättynyt. Mutta eiköhän se hiljalleen totu pieneen kulkijaan, kyllä se ainakin ulkona tarkistaa että Unelma tulee perässä <3

Häntää heiluttaen odotellaan pentua kotiin

Puupi kotiutuu alle viikon päästä, jännittää. Kaikki on valmista, ruokaa on, leluja on, matolääke on ja rokotusaikakin on varattu jo, myös kaikkea muuta on. Pennun mukana tulee panta, haluan mennä sitten kotiutumisen jälkeen yhdessä hakemaan toisen pannan, sosialistamista. Tulee ihanaa kun saa rampata bussilla keskustassa ilman syytä, käydä vauvan kanssa yliopistolla ja puuhata kaikkea muuta kivaa.

Ens viikolla pitäisi jaksaa lukea tenttiin ja tehdä yksi parityö pois alta, ainakin omalta osalta, sillä mitä enemmän ehdin tekemään, sitä enemmän voin vaan tuijottaa mun kaikkia vauvoja ja olla niistä onnellinen. Alku viikko menee myös siinä, että hoitokoira Jade on täällä, ei ehdi tulla tylsää. Loppu viikosta puupi tulee sitten kotiin.

Pennun odottaminen on ollut välillä piinaavaa ja välillä niin ihanaa. Piinaavaa se oli kun kesän aikana elämässä tapahtui ja en ollut varma pystyisinkö pentua ottamaan. Sitten tuli lisää jaksamista ja tein päätöksen ja sen jälkeen onkin vain jännitetty ja nyt odotan vain että pieni tulee kotiin <3 Hiljalleen oon ostanut tavaroita, käynyt läpi Hamin vanhoja juttuja Vaasassa ja kuskannut niitä mukanani tänne. Tampereella olisi vielä tavaraa jota haluaisin, mutta ehtii kunhan sinne päin pääsen taas käymään ja pitäähän puupi tutustuttaa Tampereen hajuihin, sinne mä haluan vielä joskus takas!

Sen voin todeta, että kun pentu tulee niin meidän lauma on kyllä hetkeksi siinä. Koen että kaksi koiraa ja kissa ovat oikein sopiva määrä tähän hetkeen :) eli yhtäkään marsua ei tule (vaikka vielä joskus sellaisia haluanki, ovat sen verta ihania otuksia) :D

Lisää viimeistään sitten kun Unelma on kotona <3

Häntää heiluttaen nautittiin pakkaspäivästä

Nyt kun tuo lumi on muuttunut loskaksi, kun ulkona on sää vaihtelevasti plussan puolella on kiva palata niihin muutamaan ihanaan pakkaspäivään ihan vain kuvien kera.

Ei olla nyt lähipäivinä tehty mitään ihmeellistä, Unelmalle varasin jo rokotusajan Vaasaan kun ollaan siellä joulunvietossa, toivottavasti päästään vakkari ell:lle, joka on aina Hamiakin hoitanut. Hami ja Freyja oli myös eilen ja tänään kämppiksen hoidossa, kun mun perhe oli käymässä täällä Oulussa ja käytiin Johanna Kurkelaa kuuntelemassa <3

Häntää heiluttaen pennuista tuli virallisia

Sunnuntaina hyppäsin jälleen bussin kyytiin ja käväsin katsomassa puupeja. Tuntuu, että ne on kasvanut joka kerta kun ne näkee uudelleen. Siinä siruttajaa odotellessa juteltiin ja istuttiin lattialla pennut sylissä, paikalla oli siis muitakin pennunottajia. Unelma on vaan niin ihana, siinä missä kaksi nukahti ruokakippoon, Unski pisti ruokaa suuhunsa innolla. Hän on vaan niin ihana <3 Miten tän ajan muka jaksaa odottaa?

Siruttaja tuli paikalle ja Unelma on nyt virallisesti Pikipaimenen jotain kaunista ja hyvää <3 Saatiin siis olla mukana valitsemassa J-pennuille nimiä ja itse valkkasin siis Johanna Kurkelan biisin mukaan tuon nimen.

Kotona erityisesti Freyja on haistellut tarkasti aina kotiin tullessa, että miltäs mä oikeen haisen. Hami vähän nuukaisee ja on että okei, siellä olit. Saa nähdä mitä tuumaavat kun Unelma tulee kotiin parin viikon päästä. Freyja varmaan asuu aluks raapimapuussa, riippuu vähän kuinka Unski suhtautuu kissan läsnäoloon. Hami on parin päivän jälkeen varmaan, että koska sä viet tuon pois :D Mut olettaisin, että sopeutuvat nopeasti. Ihanaa <3

Kun Unelma kotiutuu niin yritän saada parempia kuvia kun nämä kännykällä otetut!

Häntää heiluttaen palataan takaisin blogin ääreen

Takasin täällä, oon täysin hukannut mun motivaation blogin kirjoittamiseen, mutta jos nyt pääsisi taas kärryille tästä. Mullahan on siis toinenkin blogi, mutta sinne ei tuu hirveesti mitään kirjoiteltua ja, koska mun päivät on aika eläinpainoitteisia niin aattelin, että jos vaan painottaisi meidän lauman elämää ja antaisi kaiken muun jäädä.

Juhannuksen vaelluksesta voi lukea tästä. En ryhdy siitä erikseen kirjoittamaan enää kun tuossakin se jo on :)

Lumi on peittänyt maan, mikä on hyvä koska Hami inhoaa kun on märkää ja pitää koko ajan pestä tassuja. Ollaan Hamin kans tehty paljon kaikkee kotitreeniä sisällä, Hamin motivaatio ulkona tekemiseen on pieni joten tyydytään siellä riehumiseen. Kotona se taas tekee mielellään ja on se ehkä jotain oppinutkin. Hamille en ole koskaan opettanut käskyä seiso ja ollaan otettu se nyt tavoitteeksi, namilla se onnistuu jo jotenkin mut ilman namia, tuo tuijottaa muo sen näkösenä et onks ihan pakko. Nään siitä kyllä et se tietää tasan tarkaa mitä sen pitäis tehdä, sitä vaan ei kiinnosta. Hölmö <3

Tää mieluummin löhöilee sängyssä :D

Hami ja Freyja myös ovat kumpanenkin ihmetelleet miksi meille on pystytetty iso häkki keittiöön ja siellä on leluja, joihin he eivät saa koskea (Hami kyllä testasi ne jo tai no lähinnä ne on siellä turvassa yhdeltä hoitokoiralta :D) ja taloon tuodaan ruokaa, jota he eivät saa syödä. Tälle kaikelle on hyvä syy, sillä parin viikon päästä taloon tassuttelee kolmas hännän heiluttaja,  nimittäin pieni aussie puupi  Unelma <3

Meidän arki muuttuu siis kokonaan kun Unelma tulee, odotan innolla pentuarkea, vaikka sen tietää että aamut on menetetty ja hetkeen ei nukuta ihan täysillä. Mutta olkoon se pieni murhe siitä suuresta ihanuudesta joka tulee!

Tarinahan on se, että ensin piti tulla uros, vaikka ei se koskaan niin tarkkaa ollut, mutta sitten syntyi viisi tyttöä valloittamaan tätä maailmaa. Ihanaa! On tullu käytyä Ikeassa shoppailemassa ja vähän muuallakin, nyt kaikki on oikeestaan valmista. Pitäisi malttaa vain odottaa! Onneks puupit asuvat Oulussa ja pääsee viikoittain katsomaan heitä <3

Mutta tässä hän on, mun pieni Unelma