Sunnuntaina hyppäsin jälleen bussin kyytiin ja käväsin katsomassa puupeja. Tuntuu, että ne on kasvanut joka kerta kun ne näkee uudelleen. Siinä siruttajaa odotellessa juteltiin ja istuttiin lattialla pennut sylissä, paikalla oli siis muitakin pennunottajia. Unelma on vaan niin ihana, siinä missä kaksi nukahti ruokakippoon, Unski pisti ruokaa suuhunsa innolla. Hän on vaan niin ihana <3 Miten tän ajan muka jaksaa odottaa?
Siruttaja tuli paikalle ja Unelma on nyt virallisesti Pikipaimenen jotain kaunista ja hyvää <3 Saatiin siis olla mukana valitsemassa J-pennuille nimiä ja itse valkkasin siis Johanna Kurkelan biisin mukaan tuon nimen.
Kotona erityisesti Freyja on haistellut tarkasti aina kotiin tullessa, että miltäs mä oikeen haisen. Hami vähän nuukaisee ja on että okei, siellä olit. Saa nähdä mitä tuumaavat kun Unelma tulee kotiin parin viikon päästä. Freyja varmaan asuu aluks raapimapuussa, riippuu vähän kuinka Unski suhtautuu kissan läsnäoloon. Hami on parin päivän jälkeen varmaan, että koska sä viet tuon pois :D Mut olettaisin, että sopeutuvat nopeasti. Ihanaa <3
Kun Unelma kotiutuu niin yritän saada parempia kuvia kun nämä kännykällä otetut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti