Popi 9vk

Popi on ollut kotona nyt 2 viikkoa ja pikkupojulla on ikää tasan 9 viikkoa. Popi kotiutui hetkessä, muutamassa päivässä sieltä kuoriutui pieni riiviö, jolla on tahtoa ja itsepäisyyttä. Popissa on myös pehmeyttä ja mukavasti miellyttämisenhalua, se on kuitenkin itsenäinen olento, joka kuitenkin välillä kaipaa mamman huomiota. Popi on rohkea, se tutkii ja menee omatoimisesti ja jos jokin asia jännittää niin tulee mun kanssa rohkeasti tutustumaan. Ihmisiä kohtaan se on asteen varautuneempi, kuin Unelma aikoinaan. Popi tervehtii iloisesti, mutta ei niin perusta vieraista, oma lauma on parempi. Ulkonakaan ei lähde vieraiden perään, siinä missä Unelma halusi tervehtiä aina kaikkia ollessaan pentu.

Popi oppii nopeasti ja sen mielestä treeni hetki on päivän vakavimmin otettava juttu, sillon ei pelleillä vaan keskitytään ja tehdään. Muuten sitten voikin vähän maistella listoja ja milloin mitäkin eteen tulevaa. Popi on kuitenkin oppinut sanan ei, on vain eriasia totellaanko sitä. Joskus pitää sanoa pojulle monta kertaa, mutta esimerkiksi se on sisäistänyt sen, että vessaan ei ole asiaa ilman lupaa. Välillä se kuitenkin meinaa tulla kynnyksen yli jos mä olen vaikka vessassa, sillon yleensä pelkkä "pois" riittää ja saattaa laittaa maata kynnyksen eteen tai lähtee leikkimään omiaan.

Popi on ehtinyt näkemään muita koiria, lähinnä aussieita. Kaikkien kanssa on mennyt hyvin, mutta erityisesti Valpuri-sisko(puoli) on kiva ja ovat löytäneet ihanan yhteisen sävelen touhuta. Päivä päivältä Popi juoksee kovempaa ja tuskin menee liian kauaa, että poju Popsi pysyy muiden mukana. Popi on myös käynyt mustissa ja mirrissä, sylituristina mätsäreissä (Unelma oli PUN5), kyläilemässä, yliopistolla ja tietenkin hallilla. Hallilla se on mennyt putkesta, hieman maistanut puomia ja juossut esteiden välissä ja tehnyt siivekkeen kiertoa. Muuten ollaan keskitytty ihan vain istu, maahan ja odota tekemiseen.

Hihnalenkkeily on pehvasta. Popin mielestä on maailman suurin vääryys, että hänet laitetaan moiseen kiinni. Popi on siis kulkenut suurimman osan ajasta vapaana, koska itse pidän vapaana olon opettamista todella tärkeänä. Popi osaakin tulla luokse hienosti käskystä. Hihnassa on se, että jos pojua ei huvita, niin sit se vaan istua tönöttää ja me käydään tahtojen taistoa siitä liikutaanko me vai ei. No keksittiin me ratkaisu, nakit. Nakeilla se liikkuu ja hiljalleen toi hihna kävely on kehittynyt ja Popi menee oikein nätisti. Että kyllä siitä vielä hyvä tulee.

Sisäsiisteys, tuo kerrostalossa asuvan suurin rasitus, ainaki näin omasta mielestä. Mut haluan itse nähdä sen vaivan, että käydään vaikka puolen tunnin välien pihalla jos on pakko. Unelma oli todella nopeasti sisäsiisti ja piti vain odottaa, että rakonhallinta paranee ja sama on Popilla. Popsi osaa pyytää ulos ja oon oppinut lukemaan sitä sen verran, että tiedän koska on aika mennä jos Popi ei jostain syystä piippaakaan. Ekan viikon Popi herätti vaihtelevasti yöllä pihalle, muutamat hädät tuli lattialle. Nyt ollaan hiljalleen saatu kuitenkin rytmistä kiinni ja Popikin osaa nukkua yönsä hyvin putkeen, mun pitää vaan olla tarkkana, että se kakkaa illalla ennen ku mennään nukkumaan, muuten tulee yöllä hätä.

Ihan yksin ollessaan Popi huutaa ja haukkuu, sitä ollaan treenattu ihan niin että se on yksin odottamassa kun treenaan Unelman kanssa ja hiljalleen se osaa olla jo hiljaa, muta paljon työtä se vaatii. Yhdessä Unelman kanssa sillä ei ole mitään ongelmaa ja aina on hiljaista, ilmeisesti ne nukkuu, koska pissojakaan ei ole tullut sisälle. Pisin aika mitä on nyt ollut yksin on n. 3h. Ens viikolla ajattelin hieman pidentää taas aikaa. Hiljalleen eteen päin näiden asioiden kanssa.

Kaikkiaan Popi on aivan ihastuttava pieni koiran alku ja uskon, että siitä on vaikka mihin.